Euroopan unionin laajentumisen 20-vuotisjuhla ja nuorten osallistumisen edistäminen Latviassa Jäseniltämme Toukokuun 1. päivänä 2024 juhlimme Euroopan unionin suurimman laajentumisen 20-vuotispäivää. Kaksikymmentä vuotta sitten eli 1. toukokuuta 2004 Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron kansalaisista tuli Euroopan unionin kansalaisia, mikä merkitsi Euroopan unionin suurinta laajentumista. Yön aikana Euroopan unionista tuli entistä suurempi poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen kokonaisuus, joka ulottui Tallinnasta Lissaboniin, Vallettasta Tukholmaan ja Dublinista Nikosiaan. Demokratia on arvokasta ja tärkeää paitsi meille tänään myös tuleville sukupolville. Demokratiaa ei pidä koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Euroopassa on kyse erojen hyväksymisestä ja yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisesta. Nuoret ovat merkittävä kehityksen inhimillinen voimavara ja yhteiskunnallisen muutoksen, talouskasvun, rauhanrakentamisen ja teknologisten innovaatioiden keskeisiä toimijoita. Usein sanotaan: ”Nuoret ovat tulevaisuutemme”. Tässä kannanotossa nousee esiin myös kysymys siitä, ”mikä tällä hetkellä muokkaa tulevaisuutta ja vaikuttaa siihen?” Jos tarkastellaan asiaa poliittiselta kannalta, nuorten osuus politiikassa on melko alhainen kaikkialla maailmassa. Osallistuminen on keskeinen ihmisoikeusperiaate ja demokraattisten yhteiskuntien perusedellytys. Se ei voi rajoittua perusäänioikeuteen, vaan sen on katettava myös kaikki päätöksentekoprosessien näkökohdat ja tasot. Osallistuminen on perusoikeus ja yksi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen johtavista periaatteista, joka on toistettu monissa muissa yleissopimuksissa ja julistuksissa ja joka liittyy erottamattomasti elämänlaatuun, terveyteen ja hyvinvointiin. Kun jokainen meistä käyttää osallistumis- ja äänioikeuttaan, emme ainoastaan valitse edustajia, jotka hyväksyvät kaikkia koskevia lakeja, vaan osallistumme myös eurooppalaisen demokratian tulevaisuuden muovaamiseen. Nuoret ovat tärkeitä innovoinnin moottoreita, mullistajia ja osallistujia toimintapoliittisissa prosesseissa. Nuoret voivat luoda innovatiivisia ratkaisuja, tehdä vapaaehtoistyötä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukemiseksi ja parantaa selviytymiskykyä. Laajentuminen on lisännyt kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä kaikkialla Euroopan unionissa. Vuodesta 2004 lähtien Erasmus+ -ohjelmaan on osallistunut yli 2,7 miljoonaa nuorta kymmenestä uudesta maasta. Haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret, erityisesti ne, jotka joutuvat viettämään viikkoja ja kuukausia sosiaali- ja terveydenhuoltolaitoksissa, kohtaavat vakavia sosiaalisia, taloudellisia ja kansalaisuuteen liittyviä eroja verrattuna vastaaviin. Lapsilla ja nuorilla, joilla on henkisiä ja fyysisiä rajoitteita, on oikeus osallistua täysimääräisesti ja tehokkaasti päätöksiin, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. Samaan aikaan he ovat yksi yhteiskunnan syrjäytyneimmistä ryhmistä, ja jopa normaaleissa olosuhteissa heillä on epätodennäköisempää päästä koulutukseen ja osallistua paikallisyhteisöön. Kun otetaan huomioon kohderyhmän erityistarpeet ja -rajoitukset, kansalaisjärjestö Donum Animus toteutti yhteistyössä luovien työpajojen vapaaehtoisten, Euroopan parlamentin Latvian-toimiston, Euroopan komission Latvian-edustuston, Riiassa sijaitsevan Euroopan unionin talon ja Latvian lasten kliinisen yliopistollisen sairaalan pedagogisen osaston opettajien kanssa potilaille suunnattuja koulutustoimia Latvian lasten kliinisessä yliopistollisessa sairaalassa tietoisuuden lisäämiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioista ja eurooppalaisista arvoista sekä Euroopan parlamentin vaaleista. Koulutustoimien tarkoituksena oli kannustaa nuoria osallistumaan demokraattiseen toimintaan. tuetaan yhteiskunnallista ja kansalaisvaikuttamista; ja varmistettava, että kaikilla nuorilla on tarvittavat valmiudet osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret, erityisesti ne, joilla on henkisiä ja fyysisiä rajoitteita, ovat kaikkein syrjäytyneimpiä, ja heillä on vakavia sosiaalisia, taloudellisia ja kansalaisuuteen liittyviä eroja verrattuna ikätovereihinsa. Suurimmalla osalla heistä on kielteisiä elämänkokemuksia, ja he kärsivät syrjinnästä ja kiusaamisesta sukupuolen tai muun henkilöllisyyden, kuten vammaisuuden, vuoksi. Osallistuminen tarkoittaa sitä, että ihmiset ottavat aktiivisen roolin päätöksissä, jotka vaikuttavat heidän omaan elämäänsä, kehitykseensä ja yhteisöihinsä. Siihen sisältyy äänioikeus, oikeus tulla valituksi, oikeus päästä julkisen palvelun tehtäviin ja oikeus osallistua julkisiin asioihin. Jokaisella äänellä on väliä. Nuoret muodostavat 25% Euroopan unionin kansalaisten ja heidän kamppailujensa, huolenaiheidensa ja ehdotustensa olisi oltava poliittisten päätöksentekoprosessien liikkeellepaneva voima. Kaikilla on vaikutusvaltaa, ja vaaleilla on konkreettisia vaikutuksia kaikkien jokapäiväiseen elämään. Valittujen virkamiesten politiikat ja päätökset vaikuttavat suoraan koulutuksen saatavuuteen, työmahdollisuuksiin, terveydenhuoltoon ja ympäristön kestävyyteen. Äänioikeuden alaikäraja vaihtelee maittain Euroopan unionissa, ja alhaisin ikäraja on 16 vuotta Itävallassa, Belgiassa, Saksassa ja Maltassa. 17-vuotiaat voivat äänestää Kreikassa, kun taas kaikissa muissa EU-maissa äänestysikä on 18 vuotta. Osallistumalla vaaleihin nuorilla on valta muokata haluamaansa tulevaisuutta ja saattaa johtajat vastuuseen lupauksistaan ja toimistaan. Tiesitkö, että vain kaksi Euroopan parlamentin jäsentä (2019–2024) on alle 30-vuotiaita eli vain 0,25% ? Nuorten aktiivinen osallistuminen on ratkaisevan tärkeää yhteisöjen pitkän aikavälin kestävyyden rakentamiseksi, ja sen olisi oltava kaikkien taustoista tulevien nuorten ulottuvilla. Aktiivisen osallistumisen kautta nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti omaan kehitykseensä ja auttaa oppimaan elintärkeitä elämäntaitoja sekä kehittämään tietoa ihmisoikeuksista ja kansalaisuudesta. Jotta nuoret voisivat osallistua tehokkaasti, heille on annettava asianmukaiset välineet, kuten tietoa ja koulutusta heidän kansalaisoikeuksiensa toteutumisesta. On erittäin tärkeää ilmaista selkeästi keskeiset päätöksentekoperiaatteet, joissa otetaan huomioon oikeusnäkökulma päätöksenteon tukemiseksi myös heikoimmassa asemassa olevilla nuorilla, mukaan lukien vammaiset nuoret: Tasa-arvoinen oikeus tehdä päätöksiä. Päätöksentekotukea tarvitseville henkilöille on tarjottava tukea, jota he tarvitsevat tehdäkseen, viestiäkseen ja osallistuakseen elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin. Kaikilla aikuisilla on yhtäläinen oikeus tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä, ja saada näitä päätöksiä kunnioitetuksi. Lainsäädäntöjen ja oikeudellisten kehysten on sisällettävä asianmukaiset ja tehokkaat suojatoimet sellaisia henkilöitä varten, jotka saattavat tarvita päätöksenteon tukea, myös väärinkäytösten ja sopimattoman vaikuttamisen estämiseksi. Ihmiset, joilla on kognitiivinen vamma, tarvitsevat huomattavasti enemmän tukea päätöksentekoon kuin muut aikuiset yhteisössä. Kognitiivisesta vammasta kärsivien ihmisten tukeminen päätösten tekemisessä edellyttää tietoa ja taitoja kommunikoinnissa sellaisten ihmisten kanssa, joilla on erilaisia kognitiivisia vammoja, itsetuntemusta ja pohdintaa, konfliktinratkaisua sekä tässä tutkimuksessa yksilöityjä mahdollisia strategioita päätöksenteon tuen räätälöimiseksi yksilöille. Kognitiivisen vamman omaavan henkilön elämään osallistuvien eri tukijoiden välinen yhteistyö ja strategiat sellaisten muiden tunnistamiseksi, jotka saattavat mahdollisesti osallistua päätöksenteon tukemiseen, ovat olennaisen tärkeitä. Harjoittajat vaativat ymmärrystä erilaisista rooleista, konteksteista ja haasteista, joita erityyppiset kannattajat kohtaavat. Nuoret ovat tulevaisuutta, mutta he ovat myös osa nykyhetkeä, joten heille on annettava mahdollisuus osallistua ympäröivän maailman muokkaamiseen ja päätöksentekoon. — — Kansalaisjärjestö Donum Animus on DYPALL-verkoston (Developing Youth Participation at Local Level) jäsenjärjestö. Verkoston tavoitteena on ottaa nuoret mukaan paikallistason päätöksentekoprosesseihin ja antaa näin kunta- ja alueviranomaisille mahdollisuus vastata nuorten tarpeisiin ja etuihin, osallistaa nuoret aktiivisina ongelmanratkaisutoimijoina ja lisätä yhteisöjen merkittävän osan omavastuullisuutta, sitoutumista ja osallistumista. ”Donum Animus” on ainoa valtiosta riippumaton järjestö. Latvialainen yhteisö, jolla on Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston erityinen neuvoa-antava asema.